1730-luvulla kaupungin 800 asukkaasta peräti 12 sai leipänsä viinan myynnistä.
Museopalveluvastaava Anne Tornberg Hämeenlinnan kaupunginmuseosta kertoo viinahistoriaa kävelykierroksella.
Seisomme Anne Tornbergin kanssa Rauhankadun ja Raatihuoneenkadun kulmauksessa. Meneillään on päättyvän kesäkauden viimeinen Hämeenlinnalaisen humalan historia -kävelykierros.
Risteyksessä seisoo komea Rauhanlinna, joka on Hämeenlinnan vanhin edelleen pystyssä oleva alkoholihistoriaan liittynyt rakennus.
Se rakennettiin vuonna 1899 anniskeluyhtiön käyttöön.
Kellarikerroksessa säilytettiin viinejä ja katutasossa oli viinakauppa sekä työväenravintola Tillikka.
Vuonna 1866 viinanpoltosta oli tullut valtion yksinoikeus. Hämeenlinnassa valtio vuokrasi nämä oikeudet Novoschiloffin viinatehtaalle, joka valmisti Hämeensaaressa, suunnilleen nykyisen uimahallin kohdalla, Fennia-viinaa.
Vuonna 1892 perustettiin
Hämeenlinnan väkijuomien vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiö.
Se alkoi pitää Rauhanlinnassa viinakauppaa. Koska myyjäyhtiö ei saanut tuottaa voittoa, viina piti myydä asiakkaille sisäänostohinnalla.
Rauhanlinnassa toimivan Tillikan lisäksi väkeviä juomia sai kahdesta muustakin anniskeluravintolasta:
torin laidalta Kaupunginhotellista sekä Sibeliuksenpuiston reunalla olleesta Teatteriravintolasta (kuvassa).
Sunnuntaisin ei tarvinnut tehdä töitä, joten jos halusi juoda, sitä harrastettiin ennen ja jälkeen kirkonmenojen."
Viinaakin pidemmät perinteet kaupungissa on oluen panemisella.
" Kaupungissa vesi oli pilaantunutta ja sairastutti helposti. Olut oli terveellisempi vaihtoehto, koska sen valmistukseen käytettiin kiehautettua vettä", Anne Tornberg kertoo.
Hämeenlinnan ensimmäinen panimo sijaitsi kuitenkin nykyisen Arvi Kariston kadun ja Palokunnankadun kulmauksessa. Sen perusti vuonna 1850 perniöläissyntyinen kauppias Johann Fredrik Lönnholtz.
Baijerissa syntynyt panimomestari J. F. Schmausser osti panimon Lönnholtzilta. 1900-luvun alussa hän uusi tehtaan kokonaan ja hankki muun muassa höyrykoneen. Samoihin aikoihin oluttehtailija rakensi panimonsa ja järven väliin perheelleen hienon jugend-huvilan.
Palokunnankatu tunnettiin aikanaan Panimokatuna. Katu sai nimensä Carl Otto Saxelinin oluttehtaasta, joka perustettiin vuonna 1874.
Saxelinin oluttehdas sijaitsi suurin piirtein nykyisen Kauppakeskus Tavastilan paikalla. Tehtaan toiminta päättyi paikalla vuonna 1922.
Teksti: Riikka Happonen
Kuvat: Toni Vesaharju ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo